Perinnönjako

Vastuun ottaminen omasta omaisuudesta ja arjen taloudesta ei tarkoita vain tämän hetken tai lähitulevaisuuden tilannetta, vaan kyse on rohkeudesta miettiä omaa taloutta pidemmälle tulevaisuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että pysähdyt myös miettimään niitä epämiellyttävältäkin tuntuvia asioita, jotka tulevat joskus tulevaisuudessa väistämättä tapahtumaan.

Tulemme käymään Ferratumin Talouskoulussa läpi tärkeitä talousaiheita, jotka meidän jokaisen on hyvä pohtia kuntoon hyvissä ajoin. Ensimmäisessä osassa käsittelemme perinnönjakoa ja omaa viimeistä taloudellista tahtoa. Lue siis eteenpäin, mikäli tahdot olla taloudellisesti taitava ja varmistaa, että sinulla on riittävät tiedot perintöasioista ja siitä, kuinka voit parhaiten kiteyttää oman taloudellisen tahtosi tuleville sukupolville. Mitä sinä tahdot omaisuudellesi tapahtuvan, kun oma aika tästä maailmasta jättää?

Varaudu ennakkoon ja vältä perintöriidat

Ei ole tavatonta, että perintöön liittyvissä asioissa tunteet kuumenevat ja syntyy riitoja. Näin voi käydä vaikka perinnön saajat olisivat olleet aiemmin läheisiä, ja vaikka kaikki olisi tuntunut perinnön jättäjän eläessä selvältä. Turhien perintöriitojen välttämiseksi onkin hyvä dokumentoida mahdollisimman tarkasti, mitä tahtoo omalle omaisuudelleen tapahtuvan kuoleman jälkeen. Oman tahdon lisäksi on tärkeää tietää, mitä laki asiaan sanoo. Yksityiskohtaisempien neuvojen suhteen on syytä konsultoida asianajajaa, mutta kokosimme yhteen muutamia yleisiä asioita, jotka on hyvä ottaa huomioon, kun suunnittelee omaa viimeistä tahtoa.

Suomessa käydään vuosittain oikeusteitse yli 1500 perintöriitaa – nämä voitaisiin helposti välttää sillä, että oma taloudellinen tahto mietittäisiin jo valmiiksi eläessä. Perintöriidat voivat olla pahimmillaan pitkiä, uuvuttavia ja kalliita. Historiassa on monia tunnettuja ja julkisuutta saaneita tapauksia, joissa perinnöstä on riidelty isossa mittakaavassa. Vaikka oma perinnönjako ei saisi valtavia mittasuhteita tai media-aikaa, on silti hyvä säästää perilliset turhilta riidoilta.

On myös hyvä pitää pää kylmänä ja jättää tunteet tilaisuuden ulkopuolelle, mikäli joudut itse tilanteeseen, jossa joudut olemaan mukana perinnönjaossa. Usein läheisen kuolemaan liittyvät tunteet, suru ja mahdollinen pettymys siitä, ettei perinnönjako mennyt, kuten oli itse ajatellut, voivat aiheuttaa konflikteja, jotka eivät edesauta asiaa millään tasolla. Perhesuhteiden tuhoaminen ja välien katkaiseminen perintöriitojen vuoksi on harmillista, joten mitä paremmin eri osapuolet pystyvät hyväksymään perinnönjaon lopputuloksen, sitä helpommin koko prosessi sujuu.

Perintöluokat Suomessa

Suomen lainsäädäntö säätelee osittain sitä, kuka perii vainajan ja kenelle puolestaan ei ole oikeutta perintöön, ellei testamentissa toisin määritellä. Perinnönjaon selvittämiseen hyödynnetään kolme tasoa. Perintökaari määrittää henkilöt, jotka ovat sukulaissuhteen perusteella oikeutettuja perintöön. Testamentilla voidaan määrittää perinnönsaajat osittain, mutta se ei täysin ohita sukulaisten oikeutta perintöön.

Ensisijaiset perilliset ovat aina vainajan rintaperilliset eli tämän lapset. Perintö jaetaan tasan lasten kesken. Mikäli lapset eivät ole enää elossa, siirtyy heidän perintöosuutensa lapsenlapsille ja niin edelleen. Rintaperillisille kuuluu lakiosana vähintään puolet perinnöstä, mutta toisen puoliskon kohtalosta voidaan päättää vapaasti testamentilla. Mikäli testamentti löytyy, liittyvät testamentissa mainitut henkilöt myös perinnönjakoon. Jos vainajalla ei ole ollut lapsia, menee perintö kokonaisuudessaan tämän aviopuolisolle, ellei tätä oikeutta ole rajattu avioehtosopimuksella tai testamentilla pois.

TASO 1: lapset à lapsenlapset à lapsenlapsenlapset

Jos lapsia ei ole tai he ovat perillisineen jo menehtyneet, perii avioliitosta jäänyt leski koko omaisuuden. Kuoleman varalta tehty avioehto siirtää perinnön seuraavalle sukulaistasolle, ja myös testamentilla voi olla vaikutusta perinnönjakoon.

TASO 2: vanhemmat à sisarukset à sisarusten lapset

TASO 3: isovanhemmat à sedät, tädit ja enot à valtio

Jos perinnön jättäjä ei ole ollut naimisissa, eikä hänellä ole ollut lapsia, siirtyy perintö tämän vanhemmille. Mikäli vanhemmat ovat edesmenneet, jaetaan perintö sisarusten kesken. Mikäli kahden ensimmäisen tason perillisiä ei löydy, siirtyy perinnönjako isovanhempien ja vanhempien sisarusten välille. Mikäli vainajalta ei löydy perillisiä millään tasolla, menee perintö lopulta valtiolle.

Perinnönsaajien on oltava elossa vainajan kuolinhetkellä, mikä varmistetaan virkatodistuksilla ennen perinnönjakoa. Huomioithan, että avopuolisolla ei ole lain mukaan oikeutta puolisonsa omaisuuteen, ellei sitä ole testamentilla erikseen määrätty. Tästä syystä erityisesti avoliitossa elävien on oltava tarkkana testamenttiasioissa, jotta yhteisen elämän aikana kartutettu omaisuus ei katoa kuoleman hetkellä.

Paras tapa varmistaa, että omaisuutesi jakautuu perinnössä haluamallasi tavalla, on tehdä ajoissa testamentti, jossa on huomioitu koko tahtosi omaisuuden suhteen. Muista kuitenkin pyytää lopullisen testamentin tekoon lakimies apuun, sillä lakipykälät voivat olla välillä mutkikkaita. Pieni rahallinen sijoitus lakimieheen voi pelastaa perilliset monilta riidoilta ja epäselvyyksiltä. Ammattilaisen kanssa laadittu testamentti myös varmistaa, että voit olla levollisin mielin, kun tiedät, että taloudellinen tahtosi on nyt virallisesti kirjattu ylös ilman epäselvyyksiä tai arvailuja!

https://www.suomi.fi/kansalaiselle/parisuhde-ja-perhe/laheisen-kuolema/opas/perunkirjoitus-ja-perinto/miten-perinto-jaetaan

https://oikeus.fi/fi/index/tietoaarjenongelmiin/perunkirjoitusjaperinnonjako/perinnonjako.html