05.12.2023
Termit taantuma ja lama ovat olleet viime aikoina paljon esillä tiedotusvälineissä. Useimmat ihmiset tietävät, että ne ovat negatiivisia termejä talouden näkökulmasta, mutta monille tarkka määritelmä on epäselvä.
Nyt yritämme selvittää mitä taantumalla ja lamalla tarkoitetaan ja mitä ne merkitsevät suomalaisille.
Taantuma ja lama, eli kun talouskasvu muuttuu negatiiviseksi
Taantumalle ja lamaan ei ole yhtä virallista ja hyväksyttyä määritelmää. Yleisimmin puhutaan kuitenkin taantumasta, kun taloustilannetta kuvaava bruttokansantuote (BKT) laskee kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä edellisiin vuosineljänneksiin verrattuna.
Taantuma on vakavampi ja pitkäkestoisempi tilanne kuin taantuma, jolla on yleensä taantumaa suuremmat seuraukset. Taantuma määritellään yleensä tilanteeksi, jossa koko vuoden bruttokansantuote on pienempi kuin edellisenä vuonna.
Taantuma - mikä se on?
Taantuman voimakkuus voi vaihdella suuresti, hyvin lievästä taantumasta vakavaan taantumaan. Tämä voi hämmentää kuluttajia, sillä vakavakaan taantuma ei aina muutu taantumaksi. Ainoa selvä merkki taantumasta on että bruttokansantuote (BKT) laskee kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä.
Taantumat johtuvat usein odottamattomista ja ennakoimattomista olosuhteista, ja harva pystyy ennustamaan niitä etukäteen. Erityisesti äkillinen laskusuhdanne johtaa yritysten kannattavuuden laskuun, investointien vähenemiseen sekä lomautusten ja irtisanomisten lisääntymiseen. Lisäksi taantuma tai sen odotus näkyy yleensä pörssikurssien laskuna. Esimerkki äkillisestä taantumasta, jota ei voitu ennustaa, oli koronapandemian aiheuttama syvä taantuma vuonna 2020.
Työttömyyden lisääntyminen taantuman aikana aiheuttaa valtion tuloverojen alenemisen ja kustannusten nousun maksettavien tukien vuoksi. Työssäkäyvät ihmiset käyttävät rahaa vain pakollisiin hankintoihin, mikä osaltaan heikentää yritysten kannattavuutta. Erilaiset kulutustottumukset vaikuttavat siihen, mitkä tuotteet ja palvelut koetaan tärkeiksi ja mihin panostetaan.
Taantuma vai lama?
Pelkkä bruttokansantuotteen (BKT) laskeminen on suhteellisen kapea taantuman mittari. Lamaa pidetään paljon vakavampana tilana kuin taantumaa, ja sitä mitataan myös työttömyysasteella ja väestön tuloilla. Tavallisten kuluttajien luottamus talouteen ja tulevaisuuteen heikkenee, koska taantumassa vallitsee suuri epävarmuus.
Epävarmuus ja heikentynyt luottamus näkyy siinä, että kuluttajat lykkäävät ostopäätöksiä ja säästävät, jos heillä on siihen varaa. Vaikka talouden kannalta olisi parasta, jos kuluttajat jatkaisivat kulutusta entiseen tapaan, kuluttajilla on taipumus muuttaa kulutustottumuksiaan jyrkästi. Tämä voi pahentaa jo olemassa olevaa taantumaa.
Yrityksille taantuma näkyy erityisesti kannattavuuden laskussa. Tuottavuus laskee, mikä voi johtaa henkilöstövähennyksiin. Irtisanomisten, YT-kierrosten ja lomautusten määrä kasvaa ja yhä useampi yritys menee konkurssiin. Liiketoiminnan kehittäminen ja investoinnit henkilöstöresursseihin jäävät tekemättä, koska liiketoiminta koetaan epävarmaksi.
Työttömyys voikin olla yksi laman suurimmista möröistä: 1990-luvun laman aikana työttömyys kävi laman aikana suurimmillaan puolessa miljoonassa ja noin 20 prosentissa.
Mikä aiheuttaa taantuman?
Taantuman syntymiseen vaikuttavat monet tekijät. Yksi tärkeä indikaattori on ollut sijoittajien ja kuluttajien luottamus taloustilanteeseen ja talousnäkymiin.
Koska Suomi on pieni markkina-alue, kansainvälinen talouskehitys heijastuu hyvin nopeasti Suomen talouteen. Talouden nykyinen taantuma johtuu Venäjän pitkittyneestä hyökkäyssodasta Ukrainassa, joka on vaikuttanut monin tavoin eurooppalaisten arkeen. Sota on esimerkiksi saanut energian hinnat nousemaan, inflaation kiihtymään ja asuntojen korot nousemaan ennätystasolle.
Sijoittajat pitävät silmällä myös osakkeiden arvostuksia. Osakemarkkinat ennustavat taantuman noin 6-9 kuukautta ennen sen toteutumista. Kun yritysten tulokset laskevat, osakkeiden arvo luonnollisesti laskee, ja osakemarkkinat heijastavat aina tulevaisuutta, eivät nykytilannetta. Siksi osakemarkkinat myös heijastavat yleensä tulevaa elpymistä hieman etukäteen.
Kuluttajat lisäävät laskusuhdanteen riskiä myös omalla käyttäytymisellään. He ovat haluttomia tekemään ylimääräisiä hankintoja ja mahdollisuuksien mukaan laittamaan rahaa sivuun, koska he eivät luota myönteisiin talousnäkymiin. Monien ihmisten luottamus omaan talouteensa laskee merkittävästi.
Kun taantuma pitkittyy, siitä seuraa lama
Joskus taantuma pitkittyy syystä tai toisesta. Taantumaa seuraa lama. Taantumasta puhutaan usein silloin, kun BKT on edellisvuotta alhaisemmalla tasolla. Mittarina tämä ei ole kovin käyttökelpoinen, koska vuodet voivat poiketa toisistaan hyvin paljon, eikä talous aina kehity kovin tasaisesti.
Muilla mittareilla puhutaan lamasta silloin, kun taantuma on kestänyt useita vuosia ja kun kyse ei ole vain normaaleista suhdannevaihteluista.
Taantuma näkyy ostovoiman heikkenemisenä, mikä vaikuttaa hyvin suoraan yritysten tulokseen. Taantuma on haastavaa aikaa, jolloin yritysten tuottavuuden lasku ja työttömyyden kasvu johtavat yhä suurempiin muutoksiin kuluttajien käyttäytymisessä.
Miten taantuma käännetään jälleen kasvuksi?
Suomen hallituksen tehtävänä on ryhtyä toimiin maan talouden nostamiseksi taantumasta. Toiveena on, että finanssipolitiikan muutoksilla olisi myönteinen vaikutus taantumaan.
Koska Suomi on osa kansainvälistä rahamarkkinaa, taantumaa ei voida hoitaa pelkästään kotimaassa. Toisin kuin markka-aikana, Suomella ei myöskään ole omaa valuuttaa, eikä omaa ohjauskorkoa. EU-tasolla rahapolitiikkaa voidaan muuttaa esimerkiksi laskemalla pankkikorkoja, jotta lainanotto olisi kannattavampaa. Nykytilanteessa Euroopan Keksuspankki on nostanut Euribor-viitekorkoja paljon, jotta vallitseva inflaatio saataisiin kuriin.
Taantumassa tuetaan usein pahiten kärsineitä toimialoja. Esimerkiksi Suomessa rakennusala on tällä hetkellä vakavissa vaikeuksissa ja rakennusyritysten konkurssit ovat jokaipäiväisiä uutisia. Elvytyksellä on kuitenkin myös kääntöpuolensa, sillä se lisää usein valtion lainanottoa ja huonontaa siten Suomen taloustilannetta. Olisi myös pohdittava, mitä aloja voidaan parhaiten tukea kasvun aikaansaamiseksi
Taantuman ja laman vaikutukset
Sekä taantumat että lamat vaikuttavat voimakkaasti talouteen, sekä yrityksiin että yksilöihin. Kaikki eivät kärsi taantumasta yhtä paljon kuin toiset.
Laman vaikutukset yksilöihin ja kulutukseen
Kuluttajan näkökulmasta taantuma voi tuoda suuria muutoksia yksilön jokapäiväiseen elämään, mikä voi olla järkyttävää. Usein kuluttajat eivät huomaa taantumaa ennenkuin se on kolkuttaa ovelle.
Taantuman aikana ja erityisesti laman aikana yritykset pyrkivät leikkaamaan kustannuksia, mikä tapahtuu usein irtisanomisina ja lomautuksina. Usein myös palkankorotuksia on tarjolla vähemmän tai ei lainkaan. Monet ihmiset voivat jopa menettää työpaikkansa kokonaan. Pienillä paikkakunnilla tämänkaltainen tilanne voi helposti vaikuttaa jopa asunnon arvoon, kuten esimerkiksi joillakin tehdaspaikkakunnilla kävi kun Suomen 1990-luvun lama koetteli maatamme.
Taantumasta voi kuitenkin selviytyä melko nopeasti. Tekemällä muutoksia omaan talouteen, vähentämällä kuluja ja budjetoimalla lamankin yli voi selvitä usein melko hyvin. Taantuma myöskään ei vaikuta kaikkiin, ja joillakin oma henkilökohtainen talous toimii yhtä hyvin kuin ennenkin. Myös 1990-luvun laman jälkeen koitti taas nousukausi - ja sen jälkeen taas talouden taantuma.
Laman ja taantuman vaikutukset yritysmaailmaan
Yritykset kärsivät taantumista usein jopa enemmän kuin kuluttajat. Tämä johtuu siitä, että kuluttajien käyttäytyminen muuttuu usein jyrkästi taantumien ja laskusuhdanteiden aikana.
Lyhytaikaisella taantumalla ei välttämättä ole suurta vaikutusta yritysten pitkän aikavälin tulokseen, mutta pitkäaikaisella taantumalla on. Paraskaan yritys ei selviä loputtomiin, jos kysyntä ei toivu ja yrityksen kustannukset pysyvät ennallaan. Lopulta, kuten muissakin taloussuhdanteissa, jotkut yritykset menevät sen seurauksena konkurssiin ja tilalle syntyy uusia yrityksiä.
Toisaalta on aloja, joihin taantuma ja lama vaikuttavat vähemmän tai eivät lainkaan. Usein halvemmat vaihtoehdot voivat kalliimpien vaihtoehtojen kustannuksella ja edullinen hinta on tärkeämpi ostokriteeri kuin korkea laatu. Esimerkiksi halpamyymälät ja edulliset pikaruokaravintolat voivat hyötyä laman aiheuttamasta laskusuhdanteesta. Taantumassakin on aina voittajia ja häviäjiä.
Voiko lamaan varautua?
Taantumat ja lamat ovat taloudellisia syklejä, joiden tiedetään toistuvan aika ajoin. Tarkkaa sykliä ei ole olemassa, mutta hyvien ja huonojen aikojen syklisyyteen voi luottaa. 1990-luvun lama on monella vielä mielessä koko Suomen hyvinvointia koettelevana aikana. Hyvinä taloudellisina aikoina on aina hyvä varautua väistämättömiin laskusuhdanteisiin, joita väistämättä jossain vaiheessa tulee.
Säästäminen ja puskuri
Kotitalouksissa on hyvä varautua talouden syklisyyteen. Varautumiseen löytyy muutama eri tapa. Kuluttajien on hyvä suunnitella omaa talouttaan pitämällä se tasapainossa. Hyvinä aikoinaon hyvä laittaa rahaa sivuun pahan päivän varalle. Rakenna ajoissa oma puskuri-rahasto pahan päivän varalle.
Asuntolainat ja korko
Monet kuluttaja ovat ottaneet liian paljon asuntolainaa matalan korkotason aikana, ja nyt korkojen noustessa lainanmaksu voi tuottaa vaikeuksia. Vaikka itse lama ei välttämättä liity suoraan korkojen nousuun ja inflaatioon, kyse on yhtä lailla huolimattomasta valmistautumisesta huonompiin aikoihin. Pankit tarjoavat asuntolainoille erilaisia korkosuojaus-tuotteita, joita kannattaa harkita varsinkin jos asuntolaina on suuri. 1990-luvun lama oli poikkeuksellisen paha: Laman aikana koettiin aikoja, jolloin asuntolainan korot saattoivat nousta jopa yli 20 prosenttiin.
Budjetointi
Yleisesti ottaen kuluttajien olisi aktiivisesti seurattava kotitalouden menoja budjetin avulla ja varmistettava, että talous on tasapainossa. Säännöllisten tulojen pitäisi kattaa tavanomaiset menot, ja säästöjä pitäisi olla odottamattomien menojen varalle. Puskurirahasto, jossa on 3-6 kuukauden tuloja vastaava määrä olisi hyvä olla olemassa pahimman varalle.
Taantuman ja laskusuhdanteen jälkeen
Kukaan ei pysty varmasti sanomaan milloin taantuma alkaa ja milloin se päättyy. Tällä hetkellä on olemassa ennusteita, joiden mukaan taantuma hellittää jälleen vuoden 2024 alun tienoilla, ellei taloudessa tapahdu suuria myllerryksiä. Korkojen nousu on jo kääntymään päin ja osakemarkkinoilla näyttää valoisammalta.
Talous hakeutuu aina uuteen tasapainoon, kun luottamus talouteen ja kotitalouksien kysyntä alkavat jälleen kasvaa. Jossain vaiheessa tulee tarve kuluttaa, sekä investoida ja rakentaa. Käytännössä kasvu voi kuitenkin olla vähäistä vuosikausia, jopa vuosikymmeniä, ja taantumat voivat toistua. Talous on kuitenkin luonteeltaan syklinen ja nousut sekä laskut kuuluvat sen luonteeseen.
