26.11.2020
Pari viikkoa sitten kerroimme blogissamme tutkimuksesta, jonka mukaan suomalaisten taloudellinen lukutaito on kansainvälisesti vertailtuna huipputasoa. Nordea on julkaissut tänään oman selvityksensä, jossa on tutkittu yleisimpien taloustermien tietämystä ja aktiivisuutta ajankohtaisten talousasioiden seuraamisessa. Tälläkin kertaa tulokset olivat mairittelevia, ainakin mitä tulee talouskäsitteiden hallitsemiseen. Sen sijaan talousuutisten lukuinnossa oli jonkun verran eroja vastaajien taustoista riippuen.
Nordean tutkimukseen osallistuneet osasivat selittää parhaiten inflaation ja osingon merkityksen. Osaisitko sinä kertoa tältä istumalta mitä mainitut termit tarkoittavat? Jos prosenttilaskut tuottavat vaikeuksia, et ole ainoa. Tavallisimpien prosenttilaskujen ratkaisussa koki haasteita noin 40% tutkimuksen vastaajista. Harvoin toki prosenttilaskuja joutuukaan arjen talouslaskelmissa tekemään, mutta esimerkiksi lainaa hakiessa taidosta on hyötyä lainan todellisia kustannuksia laskiessa.
Kiinnostus talousaiheisiin vaihtelee iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan
Ajankohtaisten talousasioiden seuraamisessa suomalaisten tottumukset vaihtelevat huomattavasti eri ikäryhmien välillä. Kuitenkin puolet Nordean tutkimukseen vastanneista ilmoitti lukevansa talousuutisia ainakin viikottain. Syyksi talousaiheiden sivuuttamiselle ilmoitettiin useimmin omat puutteet talousasioiden ymmärryksessä ja talousuutisten epäkiinnostavuus. Pohdittavaksi jää, voisiko ymmärrys talousasioista olla laajempaa jos aiheita käsiteltäisiin mediassa myös tavalliselle kuluttajalle mielenkiintoisemmalla tavalla.
Eläkeläiset ovat nuoria aikuisia aktiivisempia säästäjiä, ja asia näyttäisi olevan samoin myös talousasioiden seuraamisen suhteen. Nordean selvitykseen vastanneet eläkeläiset kertoivat lukevansa talousuutisia päivittäin neljä kertaa useammin kuin 18-25-vuotiaat vastaajat. Ero aktiivisuudessa oli selvä myös miesten ja naisten välillä. Tutkimukseen mukaan päivittäinen uppoutuminen talousuutisiin oli miehillä lähes kaksi kertaa yleisempää kuin naisilla. Tuloksista on löydettävissä myös alueellisia eroja: taloussivut avataan niiden mukaan selvästi useammin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kuin Itä-Suomessa.
Jos ja kun talousasioita seurataan, on paikallisuus tärkeä kriteeri uutisten kiinnostavuudessa. Eniten tutkimukseen osallistuneita kiinnostivat kotimaan ja oman asuinalueen taloutta koskevat aiheet. Miesten ja naisten välillä oli myös eroja siinä, minkä tyyppisiä talousuutisia luetaan. Miehiä kiinnosti useammin Eurooppaa koskevat ja muut kansainväliset aiheet, kun naiset valitsivat useammin työllisyyden kaltaiset omaa elämää lähemmin koskettavat aihepiirit. On luonnollista, että myös elämäntilanne vaikuttaa kiinnostuksen kohteisiin. Tutkimuksen vastaajista työttömät lukivat enemmän talousuutisia yhteiskunnallisista aiheista kuin keskituloiset palkansaajat, jotka valitsevat taloussivuilta useammin verotusta tai omaa taloutta sivuavat uutiset.