Välillä kuuluu myös hyviä uutisia suomalaisista ja taloudesta. Tutkimuksen mukaan olemme nimittäin kansainvälisen keskiarvon yläpuolella taloudellista lukutaitoa vertailtaessa. Tavalllisten ihmisten talousosaamista ovat selvittäneet Vaasan ja Tampereen yliopiston professorit Panu Kalmi ja Olli-Pekka Ruuskanen vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessaan "Taloudellinen lukutaito Suomessa"
Taloudellinen lukutaito ei tarkoita tässä yhteydessä ainoastaan taloustermien hallitsemista. Tutkimuksessa lukutaitoon luettiin taloudellisen tietämyksen lisäksi myös taloudellinen käyttäytyminen ja oma asenne raha-asioita kohtaan. Taloudellisella käyttäytymisellä taas tarkoitetaan konkreettisia taloudellisia toimia, kuten lainan hakemista tai laskujen maksamista.
Korkean koulutustason Suomessa taloudellinen tietämys on korkealla tasolla verrattuna muihin maihin, joissa asiaa on tutkittu. Arjen talouden peruskäsitteet merkityksineen tunnetaan melko hyvin, eli esimerkiksi korkoihin ja lainoihin liittyvät asiat ovat meillä yleisellä tasolla hallussa. Suomalaiset myös suunnittelevat raha-asioitaan pitkäjänteisemmin kuin kansainvälisesti on keskimäärin tapana.
Etenkin säästämisessä lukeudumme maailman kärkimaihin, sillä suomalaisista 74% ilmoitti tutkimuksessa säästävänsä säännöllisesti, kun kansainvälisten tutkimusten keskiarvo oli 43%. Vain tunnollisuus raha-asioisas ylittää suomalaisten säästäväisyyden: laskut ajallaan kertoi maksavansa 94% vastaajista ja omia raha-asioitaan tarkasti seuraavansa 83%. Näistä vaikuttavista lukemista huolimatta kuitenkin vain 26 prosentilla suomalaisista on tapana laatia henkilökohtainen budjetti, kertoo tutkimus.
Tulosten mukaan parhaissa kantimissa taloudellinen lukutaito on työikäisillä aikuisilla. Alle 30- ja yli 60-vuotiaista noin kolmannes katsoi omassa talousosaamisessa olevan vielä parantamisen varaa, niin ymmärryksessä kuin käytännön asioiden hallinnassa. Keskiarvoon verrattuna erot olivat kuitenkin vain noin muutaman prosenttiyksikön luokkaa. Erikoinen yksityiskohta tuloksissa oli, että miehillä oli prosentuaalisesti naisia parempi taloudellinen tietämys, mutta useammin petrattavaa omassa taloudellisessa käyttäytymisessä.
Tutkimuksessa todetaan, että talousasioiden teoreettista ymmärystä enemmän raha-asioiden hallintaan vaikuttavat omat asenteet. Heikot tiedot talouden perusasioista eivät siis aina välttämättä selitä vaikeuksia henkilökohtaisessa taloudenhallinnassa, vaan useammin oma suhtautuminen esimerkiksi kuluttamiseen ja lainaamiseen. Arjen talouden lainalaisuuksien kertaamisen ohessa on siis fiksua toisinaan miettiä myös omaa suhdettaan rahaan. Asiantuntijat arvelevat, että varsinkaan nuorten kohdalla pelkkä faktatiedon valistaminen kouluissa ei riitä, vaan talouskasvatuksen pitäisi olla lähempänä todellista arkea.