Ferratum tarjoaa rahoitusratkaisuja elämän rahantarpeisiin, mutta luonnollisesti pohja tasapainoiselle taloudelle rakennetaan fiksuilla kulutusvalinnoilla ja riittävällä menojen etukäteissuunnitelulla. Tähän blogikirjoitukseemme olemme haalineet erilaisia säästöideoita sekä yleispäteviä ohjenuoria tasapainoiseeen taloudenpitoon elämän eri osa-alueilta, kauppalistan laatimisesta oman talouden menoluokkien erittelyyn. Olemme pyrkineet kokoamaan tekstiin yleisluontoisia taloudenhallintavinkkejä niin, että kirjoituksesta olisi löydettävissä hyödyllisiä ajatuksia erilaisiin elämäntilanteisiin. Vaikka tasapainoisen taloudenpidon kultaiset säännöt olisivatkin tatuoituna takaraivoosi, ei ole silti mitenkään tavatonta että toisinaan tulot ja menot kulkevat tilapäisesti eri polkuja esimerkiksi eri kuukausina tai erilaisissa elämäntilanteissa. Elämää kuuluu isompia ja pienempiä rahantarpeita silloin tällöin, ja näissä tilanteissa on saatavilla erilaisia tilapäisiä rahoitusvaihtoehtoja: esimerkiksi Ferratumin 2000 euron Joustava-luotto.
Auto & liikkuminen
Monelle oman auton omistaminen on lähes välttämättömyys arjen sujumisen kannalta, mutta samalla myös yksi keskivertokotitalouden suurimmista yksittäisistä kulueristä asunnon ohella. Pakollisista vakuutuksista ja huolloista on tietenkään hankala lähteä säästämään, mutta yllättävän harvat ovat kuitenkaan tottuneet tekemään tarkkaa laskelmaa kaikista auton ylläpitoon ja käyttöön vuosittain liittyvistä kustannuksista. Ainakin polttoaineeseen, vakuutuksiin, vuosittaisiin huoltoihin ja mahdollisiin lainanlyhennyksiin liittyvät kulut olisi kannattavaa laittaa ylös ainakin kerran vuodessa ja laskea mikä on liikkumiseen varattujen menojen todellinen osuus arjen kokonaisbudjetista.
Jos mahdollista, oman auton käytön kokonaiskustannuksille kannattaa laskea jokin realistinen vaihtoehto: mitä pakollisten, kuten työmatkojen kulkeminen esimerkiksi julkisilla liikennevälineillä ja muiden matkojen taittaminen esimerkiksi taksilla tai kimppakyydillä tulisi maksamaan verratuna oman auton käyttöön.
Ruokaostoksilla
Jokainen syö sen verran kuin tarvitsee, mutta myös ruokakassin loppusummasta on mahdollista nipistää joitakin euroja pois, kun kauppalistan sisältöä suunnittelee ja harkitsee tarkemmin jo etukäteen. Usein toistettu nyrkkisääntö on se, että esimerkiksi tavallisen työviikon ruoista kannattaa tehdä itse niin suuri osa kuin vain mahdollista ja pyrkiä pitämään erilaisten puolivalmisteiden osuus kauppalistalla mahdollisimman pienenä. Kiire on usein helppo ja yleinen syyllinen, kun arjen ruokaostoksista halutaan selvitä mahdollisimman vähällä vaivallla ja viikon ruoat päädytään ostamaan mahdollisimman valmiissa muodossaan. Usein myös jo pelkkä vaihtoehtojen vertailu kauppojen ja eri tuotteiden välillä on avain pienempään kauppalaskuun.
Tavallisesti kuitenkin muutama tunti enemmän keittiön puolella vietettyä aikaa korvautuu pienemmällä loppusummalla kuukauden ruokamenoissa. Valmisateriat ja erilaiset ostoslistan ulkopuoliset pikkuostokset ovat monesti juuri niitä näkymättömyydessään salakavalia ruokakorin hinnan kasvattajia. Kun tällaisten ostosten osuutta seuraa tarkemmin ja karsii ne minimiin, voi syömiskuluissaan säästää joskus pitkänkin pennin.
Monilla ison osuuden kuukauden ruokabudjetista nielaisevat myös työviikon aikana nautitut ravintolalounaat. Keskimäärin 10 euron hintaisen lounaan nauttiminen viitenäkin päivänä viikossa muodostaa jo parin sadan euron oman ylimääräisen menoeränsä koko kuukauden budjetissa. Vuositasolla tämä tarkoittaa sitä, että monet käyttävät jopa yli 2000 euroa ainoastaan yhteen päivän aterioistaan. Päivätasolla tällaisten summien kulumista ei välttämättä edes kovin aktiivisesti tiedosta, mutta juuri ravintolalounaiden kaltaisten “ylimääräisten” menojen arvioidut vuosikustannukset laskemalla saa paremman käsityksen niiden todellisesta vaikutuksesta omaan talouteen.
Luonnollisesti oma elämäntilanne ja tottumukset vaikuttavat aina siihen, millaisen osuuden ruokamenot lopulta muodostavat kokonaisbudjetista. Kultaisena sääntönä ruokamenojen suunnittelun suhteen on kuitenkin usein se, että ruoanlaitossa säästö ajassa tuo harvoin samanaikaisesti säästöä rahassa.
Juoksevat, "ylimääräiset" menot
Erilaiset toistuvat, (pois lukien esimerkiksi sähkön ja veden kaltaiset pakolliset) juoksevat kulut muodostavat joskus yllättävänkin ison ja jopa huomaamattoman siivun oman talouden kokonaiskakusta. Tämän kaltaisten, pienten yksittäisten menojen todellista osuutta esimerkiksi kuukauden budjetissa ei aina edes hahmota todellisessa suuruudessaan, ellei niitä seuraa ja arvioi säännöllisesti. Toisilla tällaisia menoja on enemmän, toisilla vähemmän, mutta myös tässä yhteydessä pätee kaiken säästämisen peruslähtökohta: kaikki oman talouden pakolliset sekä muut menot kannattaa aika ajoin kirjata ylös ja arvioida ajatuksen kanssa, voisiko rahankäyttöään eri menoerien välillä jakaa jollain toisella tavalla.
Kun oleellisimmat menot on listattuna paperille tai taulukkoon, kannattaa listatut kuluerät jakaa ainakin kolmeen eri luokkaan: välttämättömät, ylimääräiset ja karsittavat. Esimerkiksi lehtitilauksille ja muille kuukausittain toistuville kuluerille voi laskea omat vaihtoehtoiskustannuksensa ja selvittää, olisiko näille, monesti puoli-automaattisesti maksettaville menoerille olemassa joitain jopa kokonaan maksuttomia vaihtoehtoja (esimerkiksi kirjastot ja kimppatilaukset). Lehti- ja muiden tilausten lisäksi tavallisimpia tämän kaltaisia puolihuomaamattomia rahareikiä syntyy usein varsinkin erilaisista jäsenyyksistä (kuntosalit, yhdistykset, hyväntekeväisyysjärjestöjen kuukausilahjoitukset yms.).
Siinä missä esimerkiksi ruokamenoissa voi aina joustaa kulloisenkin taloudellisen tilanteen mukaan, kiinteät toistuvat maksut rasittavat taloutta kuukausittain aina saman verran. Riittää, että tällaisia muutaman kymmenen euron kuukausimaksuja on maksettavana puolikin tusinaa kuukausittain, jolloin ne sitovat jo huomattavan määrän rahaa pois käytöstä esimerkiksi yllättävien menojen varalta. Listaamalla kaikki tällaiset toistuvat menot aika ajoin ja käymällä ne läpi kohta kohdalta voi arvioida, olisiko niihin varatulle rahamäärälle jotain oleellisempaa käyttöä pitkällä tai lyhyellä aikavälillä.
Säästäminen oikeassa paikassa on fiksun kuluttamisen ytimessä
Jokainen on aina loppu viimeeksi omien rahojensa herra tai rouva, mutta joidenkin yleisluontoisten lainalaisuuksien pitäminen mielessä kuluttamisessa ei ole varmasti koskaan pahitteeksi. Halvimman vaihtoehdon valitseminen ei aina suinkaan tarkoita automaattisesti säästämistä, yleensä etenkään kun kyse on vaatteista tai muusta pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitetusta hankinnasta. Kaikki varmasti tietävät, että laadusta kannattaa maksaa, muttei koskaan tietenkään omaa taloudellisesta kantokykykyään enempää. Ei ole tietenkään olemassa vain yhtä ainoaa totuutta siitä, mihin kulutusvalintoihin tulisi lähtökohtaisesti panostaa enemmän rahallisesti ja milloin voi puhtaalla omallatunnolla tyytyä myös edullisempaan vaihtoehtoon. Laadustakaan ei kannata maksaa todellista arvoaan enempään, ja erilaisia tarjouksia sekä alennusmyyntejä kannattaa tietenkin ehdottomasti aina hyödyntää – harkitusti ja omien todellisten tarpeiden mukaan.
Kannattaa myös harkita tarkkaan, mitkä tavarat todellisuudessa tarvitsee uutena. Käytettynä tavaran hankkiminen kannattaa etenkin silloin, jos sen arvioitu käyttöikä tulisi olemaan alle vuoden. Nettikirpareilla ja vastaavilla rahaa voi vapautua enemmän muuhun käyttöön tietenkin myös toisinpäin. Monella lepää jo pelkästään olohuoneen nurkassa satojen eurojen omaisuus, ja ylimääräisiä huonekaluja myymällä tai käyttöä vailla olevaa tavaraa kirpputorille viemällä saa usein vapautettua reilunkin määrän käyttörahaa muihin tarpeisiin.
Luonnollisesti kulutustarpeet ja yksittäisten isojen hankintojen määrä vaihtelevat eri kuukausien välilä, ja juuri tällaisten lyhytaikaisten rahantarpeiden tasaamiseksi on saatavilla erilaisia kulutusluottoja ja muita joustavia rahoitusmuotoja. Kuluttamisen pitkäaikaiseen rahoittamiseen lainarahaa ei tulisi kuitenkaan koskaan käyttää.
Viiisi poimintaa säästövinkeistä
- Laske oman auton käytöstä aiheutuvat todelliset kustannukset – onko autoilu kaikki kulut huomioiden edullisin tapa liikkua?
- Pienemmän kauppalaskun yhtälö: enemmän käytettyjä tunteja keittiössä = vähemmän käytettyjä euroja ruokakaupassa – pyri pitämään puolivalmisteiden osuus ruokakorista minimissä
- Erittele kaikki menosi kolmeen eri luokkaan niiden välttämättömyyden mukaan – kiinnitä huomiota etenkin juokseviin, puolihuomaamattomiin menoihin kuten lehti- tai muihin tilauksiin.
- Maksa laadusta, mutta säästä oikeissa paikoissa – mitä pidempi ostoksen arvioitu käyttöikä on, sitä enemmän laatuun kannattaa panostaa myös rahallisesti.
- Vapauta rahaa enemmän muuhun käyttöön hyödyntämällä esimerkiksi nettikirppareita – mieti, mitkä hankinnat voisit tehdä edullisemmin käytettynä ja mitkä omat, tarpeettomat tavarasi olisi mahdollista muuttaa käyttörahaksi.